Kotimaisen Ruuan Ostaminen On Ekoteko osa 1
Joka puolelta näkyy ja kuuluu se, että kuluttajan pitäisi olla valveutunut kaikesta ostoksestaan ja varsinkin siitä, mitä ottaa mukaansa ruokakaupasta. (lisää…)
Joka puolelta näkyy ja kuuluu se, että kuluttajan pitäisi olla valveutunut kaikesta ostoksestaan ja varsinkin siitä, mitä ottaa mukaansa ruokakaupasta. (lisää…)
Suomen luonnossa on kymmeniä luonnonvaraisia marjoja, mutta niiden lisäksi on olemassa myös runsaasti viljeltäviä marjoja. Näitä ovat esimerkiksi puutarhamansikka ja -vadelma sekä herukat ja karviaiset. Mansikoiden pääsato korjataan heinäkuussa, mutta ensimmäiset mansikat kypsyvät jo juhannuksen tienoilla. Herukoiden kypsymisaika on syksymmällä, ja niitä käytetään pääasiassa mehuihin sekä tuore- ja pakastemarjoina. (lisää…)
Maanviljely alkoi eri puolella maapalloa noin 10 000 vuotta sitten useammassa paikassa samaan aikaan toisistaan riippumatta. Maanviljelyä ryhdyttiin harjoittamaan ensimmäiseksi Lähi-Idän alueilla, Kiinassa, Amerikan eri osissa sekä Uudessa-Guineassa. Ensimmäiset merkit maanviljelystä ovat kuitenkin löytyneet juuri Lähi-Idästä, josta on löytynyt muun muassa jäänteitä viljelyyn jalostetuista kasveista neoliittisen kauden alkuvaiheilta 9000 vuotta ennen ajanlaskun alkua hedelmällisen puolikuun ja Niilin ympäristön alueilta. Jordanian laaksossa on kasvatettu ensimmäisenä viljelykasvina viikunaa jo 9400 eaa. (lisää…)
Suomessa traktorista käytettiin aluksi nimitystä höyryauralaitos ja moottorivetäjä, tosin suomenruotsalaisilla alueella siitä on käytetty alun perinkin nimitystä ”en traktor”. Ensimmäinen traktori Suomessa oli vuonna 1901 Ruotsista tuotu Avance. Myös ensimmäinen polttomoottorilla varustettu traktori oli vuonna 1908 Suomeen tuotu ruotsalainen Saunderson A. Yleensä käytössä olleet ensimmäiset traktorit olivat kuitenkin keskusosuusliike Hankkijan maahantuomia yhdysvaltalaisia Allwork-moottorivetäjiä. (lisää…)
Kotipuutarhuri voi saada vihannesten ja juuresten viljelystä taloudellisesti merkittävän harrastuksen, koska se mahdollistaa tuoreiden kasvisten ja juuresten saannin ruokapöytään pienin kustannuksin. Satoa voi saada jopa omalta parvekkeelta, eikä aina tarvita suuria kasvimaita tai kasvihuonetta. (lisää…)
Kasvihuoneviljely tarjoaa monimuotoisia etuja, eikä ekologisen kasvihuoneviljelyn aloittaminen ole kovinkaan vaikeaa, vaan alkuun pääsee helposti. Puutarhan sydämenä toimiva kasvihuone tukee erinomaisesti myös avomaaviljelyä. Kasvihuoneeseen keväällä laitetut mullat ja lannoitteet soveltuvat mitä parhaiten syksyllä avomaan maa-ainekseksi. Kasvihuoneen avulla kotipuutarhan kasvukausi pidentyy sekä keväällä että syksyllä. Näin puutarhatoimet onnistuvat jo aikaisemmin ja sadosta voi nauttia pitkälle syksyyn. (lisää…)
Perinteisesti muuttoliike niin Suomessa kuin maailmallakin on suuntautunut kaupunkeihin varsinkin teollistumisen aikakautena, jonka myötä myös maanviljelyn määrä on vähentynyt. Maaseudut ovat autioituneet ja moni pienempi kunta on joutunut luopumaan monista palveluista. Palvelut on siirretty kuntakeskuksiin, joissa ne ovat myös supistuneet, esimerkiksi pankkipalveluita varten saattaa olla nykyisin monesti tarjolla vain yksi pankkikonttori, kun niitä vielä muutama vuosikymmen sitten oli tarjolla useita. Nykyisin maaseutu on kuitenkin alkanut houkutella varsinkin lapsiperheitä omalla vetovoimallaan. Nopeat ja kattavat langattomat Internetpalvelut mahdollistavat useiden erilaisten töiden tekemisen myös kaupunkien ulkopuolella. 2000-luvun aikana maaseudulle on muuttanut vuosittain kymmeniätuhansia henkilöitä, ja määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Hieman vajaa kolmannes...
Suomen kolmanneksi suurin teollisuudenala on elintarviketeollisuus. Elintarviketeollisuudessa Suomessa toimii noin 340 yritystä, joista neljä on suuryrityksiä. Yli 90 % suomalaisesta lihantuotannosta on 20 suurimman liha-alan yrityksen vastuulla. (lisää…)
Viljaksi kutsutaan yksisirkkaisia heinäkasveja, joiden rakenne ja kasvu poikkeavat kaksisirkkaisista kasveista. Heinäkasvin osat ovat juuristo, lehtituppi, solmu, lehtilapa, korsi ja tähkä. Heinäkasvin varsi on korsi. Siinä on solmuiksi sanottuja kohoumia, joista heinäkasvit kasvavat pituutta. Heinien lehdillä ei ole varsinaista lehtiruotia, vaan ohuet ja pitkät lehdet kiertyvät tupeksi varren ympärille. Heinien juuret ovat ohuita rihmamaisia versojuuria, eikä niillä ole varsinaista pääjuurta ja siitä haarautuvia sivujuuria. Viljan kukinnosta käytetään nimiä tähkä tai röyhy. Ohran, rukiin ja vehnän tapauksessa kukintoa nimitetään tähkäksi, kun taas kauran kukinto on röyhy. Ohralla ja rukiilla on tähkässään vihneet. Ne ovat kukkalehdissä olevia ohuita piikkejä. Viljan kukat poikkeavat...
Maa- ja metsätalousministeriön eri sidosryhmien kanssa yhteistyössä valmisteltu Suomen ruokapolitiikkaa käsittelevä Lähiruokaohjelma hyväksyttiin 16. toukokuuta 2013 valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Päätöksessä linjattiin lähiruokasektorin kehittämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet ovat: (lisää…)