Vihannesten ja juuresten viljely

Kotipuutarhuri voi saada vihannesten ja juuresten viljelystä taloudellisesti merkittävän harrastuksen, koska se mahdollistaa tuoreiden kasvisten ja juuresten saannin ruokapöytään pienin kustannuksin. Satoa voi saada jopa omalta parvekkeelta, eikä aina tarvita suuria kasvimaita tai kasvihuonetta.

Vihanneksiksi kutsutaan sellaisia kasveja, jotka soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta eivät kuulu hedelmiin, pähkinöihin, yrtteihin, mausteisiin tai viljoihin. Suppeammassa mielessä vihanneksilla tarkoitetaan lähinnä puutarhoissa viljeltäviä kasviksia, joista käytetään ravinnoksi maanpäällisiä meheviä osiksi. Laajemmassa merkityksessä vihanneksiin luetaan myös juurekset, joista ravinnoksi käytetään turpea maanalainen osa.

Syötävä osa kasvista voi olla sen lehti kuten esimerkiksi lehtikaalissa, lehtisalaatissa ja pinaatissa, se voi olla kasvin varsi esimerkiksi sellerin lailla, lehtiruoti kuten raparperissa, maan alle muuntuneista lehdistä muodostunut sipuli tai kukintopohja (kukkakaali, parsakaali). Yleensä vihanneksiin luetaan myös jotkut yksivuotisten ruohomaisten kasvien hedelmät, esimerkiksi tomaatti ja kurkku, sekä palkokasvien siemenet kuten herneet ja pavut.

Vihannekset sisältävät usein niukasti energiaa, mutta ne ovat tärkeitä vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuitujen lähteitä. Kasviksien syönnillä on ilmennyt kansainvälisissä tutkimuksissa sydän- ja veritautiriskiä vähentävä vaikutus. Kasviksissa on runsaasti kivennäis- ja hivenaiheita, kuten kaliumia, mangaania ja magnesiumia, sekä foolihappoja ja antioksidantteja. Näihin sisältyy esimerkiksi C-vitamiini ja karotenoidit.

Juurekset ja mukulavihannekset

Juureksiin ja mukulavihanneksiin lukeutuvat muun muassa peruna, porkkana, palsternakka, punajuuri, nauris, lanttu, retiisi, mukulaselleri ja mustajuuri. Peruna on erittäin monipuolinen ja Suomessa hyvin runsaasti käytetty ruokakasvi, mutta myös haasteellinen viljeltävä. Sen kasvatus vaatii hyvää maan peruskunnostusta ja hoitoa kasvuaikana. Myös porkkana on yleisesti viljelty vihannes, joka viihtyy hyvin hiekkapitoisilla multamailla. Se sisältää runsaasti A-vitaminiin karoteeni-esiastetta.

Palsternakan syötävä pääjuuri on hieman porkkanaa suurempi ja kellanvalkoinen sekä mehevämaltoinen. Palsternakan juuren ja siemenien sisältämää furanokumariinia käytetään myös aurinkovoiteissa ja ihosairauksien hoidossa. Punajuuri on koko Suomen alueella menestyvä juurikasvi, joka on viljelyltään maan yleisempiä. Perinteisesti punajuuria säilötään etikkaan, mutta niitä voi nauttia mehuna, raasteena tai kypsennettynä.

Mukulaselleri on vaativa kasvatettava. Se soveltuu keittoihin ja liemiin, sekä myös vuokaruokiin, pihveihin ja haudutettuihin kasvisruokiin. Myös sen kuivatettuja varsia voi käyttää ruoanvalmistuksessa. Nauris oli ohran lisäksi Suomen tärkein viljelykasvi aina perunan yleistymiseen saakka 1800-luvulle. Nauris on lanttua pienempi ja litteämpi. Sen villi kantamuoto on peltokaali.

Vihanneshedelmät

Vihanneshedelmiä ovat esimerkiksi kurkku, kurpitsa, paprika, maissi sekä tomaatti useine eri lajikkeineen. Kurkkukasvit ovat alun perin kotoisin trooppisista olosuhteista, joten Suomessa ne vaativat erityistä huolenpitoa kasvatuksessa. Kurkkulajikkeista yleisimmät Suomessa ovat avomaankurkku ja kasvihuonekurkku. Avomaankurkkua kasvatetaan nimensä mukaisesti avomaalla, ja sitä kasvatetaan yleensä säilöttäväksi. Kasvihuonekurkut syödään tavallisesti heti tuoreeltaan.

Etelä-Amerikasta kotoisin olevia paprikoita on viljelty jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Paprika ei ole varsinainen vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä, joka viihtyy samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Paprika tarvitsee vain hieman enemmän lämpöä. Myös tomaatti on kotoisin Etelä-Amerikasta, joten sitä kasvatetaan viileämmissä olosuhteissa yleensä kasvihuoneessa. Eräät tomaatin lajikkeet, kuten marjatomaatti ja amppelitomaatti, soveltuvat myös parvekkeella kasvatettaviksi.

Muut vihannekset

Muihin vihanneksiin voidaan lukea esimerkiksi herneet, lehtivihannekset, sipulit, kaalit ja pensaspapu. Erilaiset herneet jaetaan pelto- ja tarhaherneisiin. Peltoherneiden kuivattu sato käytettään ruoka- tai rehuherneeksi. Tarhaherneinä käytetään yleensä sokerihernettä ja silpoydinhernettä.

Kaalikasveja on lukuisia erilaisia lajikkeita, kuten kukkakaali, keräkaali, punakaali, suippokaali, ruusukaali, parsakaali, lehtikaali ja lukuisat muut. Myös sipuleihin sisältää runsaasti alalajikkeita ruokasipulista purjoon ja valkosipulista punasipuliin. Salaattikasveihin kuuluvat esimerkiksi keräsalaatti, jääsalaatti, lehtisalaatti ja rucola. Muihin lehti- ja versovihanneksiin luetaan muun muassa ruohoselleri, tarharaparperi, ruokaparsa ja salaattifenkoli.