Suomalainen maidontuotanto

Suomalaiset juovat maitoa eniten maailmassa ja suomalaisella maaseudulla maidontuotanto on tärkein yksittäinen elinkeino, jonka merkitys maaseudun asutukseen on merkittävä. Suomalaisten maitotilojen määrä on ollut nopeassa laskussa, kun taas tilojen koko on vastaavasti noussut. Vuoden 2015 lopussa maitotilojen keskimääräinen koko oli 36 lehmää ja tiloja oli yhteensä Suomessa noin 7 900 kappaletta.

Suomalainen maidontuotanto

Suomessa on vajaat 300 000 tuhatta lypsylehmää, joiden päärodut ovat ayrshire ja holstein. Ayrshire-naudat ovat punakirjavia ja holstein-rodun edustajat mustankirjavia. Yksittäinen lehmä lypsää vuodessa keskimäärin yli 8 000 kilogrammaa maitoa. Maidon tuottaminen Suomessa on vahvasti sidoksissa myös lihantuotantoon. Että lehmä pysyy lypsävänä, sen täytyy poikia vuosittain vasikka, jolle se tuottaa maitoa. Säännöllisellä lypsämisellä ja ruokinnalla lehmä tuottaa paljon enemmän maitoa kuin vasikka tarvitsee. Sonnivasikat kasvatetaan lihantuotantoon ja myös lypsylehmät käytetään lihaksi, kun niiden maidontuotanto päättyy. Näin yli 85 prosenttia suomalaisesta naudanlihantuotannosta syntyy maidontuotannon kautta.

Maidontuotannon historia

Maidon käyttämisestä ja säilyttämisestä on löytynyt merkkejä jo ajalta 6500 eaa. ruukkujen sisältämistä orgaanisista jäänteistä. Maidon käyttö oli yleisempää alueilla, joilla esiintyi enemmän lehmiä lampaisiin ja vuohiin nähden. Lehmänmaidon lisäksi ihmisravinnoksi käytetään eniten vuohen, lampaan ja vesipuhvelin maitoa sekä myös hevosen, kamelin ja aasin maitoa. Maitoa on säilötty hapattamalla tai käyttämällä hiivojen avulla, jolloin saadaan paremmin säilyviä tuotteita, kuten piimää, viilejä ja jogurtteja.

Tuotantoprosessi

Lehmä, kuten muutkin nisäkkäät, tuottaa maitoa kasvattaakseen jälkeläisiään tietyn ajanjakson verran niiden syntymisen jälkeen. Näin ollen myös teollisen maidontuotannon edellytys lypsylehmillä on niiden saattaminen säännöllisesti tiineeksi ja vasikoiden poikiminen. Lypsylehmät on jalostettu lypsämään moninkertainen määrä vasikan tarvitsemaan maitomäärään nähden. Vasikka pyritään vieroittamaan mahdollisimman nopeasti emostaan sekä maidontuotantotavoitteiden turvaamiseksi että emon ja vasikan stressin vähentämiseksi. Lehmät saatetaan tiineiksi vuosittain ja ne tuottavat maitoa noin kolmen vuoden ajan.

Tuotantoprosessi

Perinteisesti lehmiä lypsettiin käsin kaksi kertaa päivässä aamuin ja illoin, mutta nykyään maitotiloilla käytetään yleisesti lypsyrobotteja, joihin lehmä hakeutuu itse lypsettäväksi. Lypsyrobotti tarkastaa lehmän kaulapannan transponderin avulla lehmän lypsytarpeen, joka perustuu päivittäisiin lypsykertoihin ja odotettuun maidontuotantomäärään. Robotti puhdistaa lehmän utareen ja lypsää lehmästä tavoitteiden mukaisesti noin 10–12 kg maitoa yhdellä lypsykerralla. Lehmälle syötetään lypsyn aikana väkirehua.

Maito siirretään lypsytiloilta tarkoitukseen valmistetuilla säiliöautoilla meijereihin. Meijereissä maito joko pastöroidaan lämpökäsittelyn avulla tai steriloidaan UHT-käsittelyllä. Maidon rasva erotetaan separaattorilla ja käytetään joko voiksi, juustoihin tai takaisin juotaviin maitotuotteisiin. Kerman rasva homogenoidaan pienemmäksi, jolloin se sekoittuu maitoon tasaisesti, eikä kellu maidon pinnalla. Maitoon lisätään myös D-vitamiinia.

Maidon käyttö Suomessa

1950-luvulla maidon kulutus Suomessa oli suurimmillaan. Silloin suomalaiset joivat maitoa vuosittain 350 litraa henkeä kohden, kun vuonna 2012 sitä juotiin keskimäärin 130 litraa vuodessa. Maidon kulutus on laskenut Suomessa tasaisesti, mutta on silti kaikkien maitotuotteiden käyttämisessä suomalaiset ovat ahkerimpia koko maailmassa. Maidon juomisen sijaan suomalaiset käyttävät nykyään enemmän varsinkin erilaisia juustoja ja jogurtteja.

Käsittelemätöntä maitoa kutsutaan raakamaidoksi. Prosessoimatonta raakamaitoa voi ostaa joiltakin tiloilta, mutta lain vaatimien hygieniarajoitusten ja lisätyön vuoksi suoramyyntiä ei monesti ole. Raakamaidosta valmistetaan monia erilaisia tuotteita. Suomessa nestemäiset maidot jaetaan yleensä niiden sisältämän rasvamäärän mukaan täysin rasvattomaan maitoon (0,0 %), ykkösmaitoon (1,0 %), kevytmaitoon (1,5 %) ja täysmaitoon (3,5 %). Maidot voidaan myös käsitellä vähälaktoosisiksi tai laktoosittomiksi, jolloin ne sopivat myös laktoosi-intoleranssista kärsiville ihmisille. Maidosta saadaan myös kermaa, juustoja ja jäätelöä sekä sen rasvasta kirnuttua voita. Lisäksi siitä valmistetaan muun muassa piimää ja jäätelöä.