Suomalainen lihantuotanto

Suomen kolmanneksi suurin teollisuudenala on elintarviketeollisuus. Elintarviketeollisuudessa Suomessa toimii noin 340 yritystä, joista neljä on suuryrityksiä. Yli 90 % suomalaisesta lihantuotannosta on 20 suurimman liha-alan yrityksen vastuulla.

Suomessa tuotetaan lähinnä naudan-, sian- ja broilerinlihaa. Näiden lisäksi pienimuotoisemmin tuotetaan myös kalkkunan-, lampaan- ja poronlihaa. Ruoantuotantoon liittyy maailmanlaajuisia ja paikallisia ongelmia, kuten ilmastonmuutos, veden riittävyys, ylilaidunnus ja sen aiheuttama eroosio. Esimerkiksi naudanlihantuotannossa suomalaiset ilmasto- ja maaperäolosuhteet sopivat siihen hyvin. Nurmiviljely takaa monimuotoisuutta maaperäolosuhteisiin, eikä happamoituminen, ylilaidunnus tai vesivarojen väheneminen aiheuta haasteita. Suomen kasvihuonepäästöistä 12 prosenttia on peräisin maataloudesta, ja tästä puolet eli kuusi prosenttia aiheutuu lihatuotannosta. Suomalaisessa lihantuotannossa pyritään luonnonvarojen vastuulliseen ja tehokkaaseen käyttöön.

Suomalainen lihantuotanto

Keskimääräinen lihankulutus

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta syö lihaa. Keskimäärin Suomessa kulutetaan noin 81 kiloa lihaa asukasta kohden. Tästä määrästä sianlihaa on 35 kiloa, siipikarjanlihan osuus on 24 kiloa ja naudanlihan 19 kiloa. Varsinainen syöty lihan kokonaismäärä jää kuitenkin noin puoleen tästä, sillä kulutuksessa määrä ilmoitetaan luullisena lihana ilman ravinnonvalmistuksessa aiheutuvaa hävikkiä. Suomessa kulutetaan keskimäärin hieman vähemmän lihaa vuositasolla muuhun Eurooppaan nähden. Yhdysvalloissa ja Australiassa henkilökohtainen kulutus voi ylittää jopa 90 kiloa vuodessa.

Tuotannon valvonta ja lainsäädäntö Suomessa

Suomessa lihantuotannossa pyritään panostamaan eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, mikä johtaa osaltaan laadukkaisiin ja turvallisiin tuotteisiin. Suomalaisen lihantuotannon laatu on vuosikymmenien pitkäjänteisen suunnitelmallisen työn tulosta. Suomessa kulutetusta lihasta noin 80 prosenttia on kotimaista tuotantoa ja valtaosa kaupoissa myytävästä raakalihasta on suomalaista lihaa. Vuonna 2016 Suomessa tuotetiin noin 404 miljoonaa kiloa lihaa ja ulkomailta sitä tuotiin Suomeen yli 80 miljoonaa kiloa. Tuontilihaa käytetään useimmiten ravintoloissa ja suurkeittiöissä.

Suomalaisessa lihantuotannossa keskeisessä asemassa on kaikkien tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa. Tämä on huomattavasti kattavampi järjestelmä kuin EU:n vaatimustaso, jonka mukaan raaka-aine on kyettävä jäljittää yhden portaan päähän eteen- tai taaksepäin. Suomessa jäljitettävyyttä helpottaa se, ettei liha kulje useiden maiden ja välikäsien läpi.

Antibiootit

Joissakin maissa tuotetusta lihasta puhutaan joskus niin sanottuna antibioottilihana. Eläimille annetaan antibiootteja ehkäisemään sairauksia ennalta ja edistämään eläimen kasvua. Tällaisen toiminnan pelätään lisäävän antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Suomalaisessa lihantuotannossa ei käytetä koskaan antibiootteja ennaltaehkäisevästi, vaan aina pelkästään yksittäisten eläinten hoitoon valvotusti eläinlääkärin määräyksestä. Suomessa antibioottien käyttötarve on muutenkin pienempi, koska kasvatuksessa pyritään ehkäisemään sairauksia järjestelmällisen terveydenhuollon ja tuotantohygienian avulla. Näin Suomesta on saatu karsittua monia tavallisia eläintauteja.

Tuotantomäärät

Vuonna 2016 lihaa tuotettiin Suomessa ennätysmäärä 404 miljoonaa kiloa, joka tekee laskennallisesti jokaista suomalaista kohti 73 kiloa lihaa. Kasvua edelliseen vuoteen tuotannossa oli kaksi prosenttia. Kasvu koostui pääasiassa broilerinlihan tuotannon kasvusta, sen sijaan naudanlihan tuotanto kasvoi vain hieman ja sianlihan tuotanto laski edellisvuodesta. Myös maidontuotanto laski, mutta kananmunien tuotanto kasvoi hieman.

Tuotantomäärät

Broilerinlihan ja kalkkunanlihan tuotanto kasvoi ennätykselliseen 125 miljoonaan kiloon. Siipikarjanlihan tuotannosta 90 prosenttia on broilerinlihan tuotantoa, joka nousi seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös kalkkunanlihan tuotantomäärässä tapahtui kasvua. Myös kananmunien tuotanto kasvoi 72 miljoonaan kiloon.

Sianlihan tuotanto putosi yhden prosentin edellisvuoteen nähden. Vaikka sikojen teurastusmäärät kasvoivat edellisvuoteen, niin pienempi ruhopaino johti laskeneeseen 190 miljoonan kilon tuotantoon. Enimmillään sianlihaa on tuotettu 217 miljoonaa kiloa vuonna 2008.

Naudanlihan tuotannossa tapahtui pientä nousua noin 87 miljoonaan kiloon. 1980-luvulla naudanlihan tuotanto oli suurimmillaan noin 125 miljoonaa kiloa vuodessa. Lehmien ja hiehojen osuus teurastusmääristä nousi hieman sonnien teurastusmäärään nähden.