Maaseudulle muuttaminen

Perinteisesti muuttoliike niin Suomessa kuin maailmallakin on suuntautunut kaupunkeihin varsinkin teollistumisen aikakautena, jonka myötä myös maanviljelyn määrä on vähentynyt. Maaseudut ovat autioituneet ja moni pienempi kunta on joutunut luopumaan monista palveluista. Palvelut on siirretty kuntakeskuksiin, joissa ne ovat myös supistuneet, esimerkiksi pankkipalveluita varten saattaa olla nykyisin monesti tarjolla vain yksi pankkikonttori, kun niitä vielä muutama vuosikymmen sitten oli tarjolla useita.

Nykyisin maaseutu on kuitenkin alkanut houkutella varsinkin lapsiperheitä omalla vetovoimallaan. Nopeat ja kattavat langattomat Internetpalvelut mahdollistavat useiden erilaisten töiden tekemisen myös kaupunkien ulkopuolella. 2000-luvun aikana maaseudulle on muuttanut vuosittain kymmeniätuhansia henkilöitä, ja määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Hieman vajaa kolmannes maaseudulle muuttajista on 18–29 vuoden ikäisiä. Eniten 20–24-vuotiaita maalle muuttajia lähtee yliopistokaupungeista.

Pienempi köyhyysriski

Pienempi köyhyysriski

Tutkimusten mukaan kaupunkiin muuttavien ihmisten pienituloisuus on yleisempää kuin kaupungissa valmiiksi asuvan väestön. Tämä riski kuitenkin pienenee jo muutaman vuoden kaupungissa asumisen jälkeen merkittävästi. Kaupungeista maalle muuttavien ihmisten köyhyysriski taas on pienempi kuin maalla vakituisesti elävän väestön.

Maalle tai kaupunkiin muuttamisen taustalla voi olla monenlaisia syitä ja tekijöitä. Kaupunkiin muuttamisen yleisiä syitä ovat työ ja opiskelu. Opiskelujen takia muutettaessa alhainen tulotaso tilapäisesti on tietoinen valinta, töiden takia muutettaessa tavoitellaan yleensä parempaa tulotasoa. Tulotasolla ja muuttoliikkeellä on nähty suora yhteys tutkimusten perusteella. Suuriin kaupunkeihin ja niistä pois muuttava väestö on yleensä keskitasoa pienituloisempaa, mutta toisaalta etenkin pääkaupunkiseudulle muuttavien tulokehitys on suotuisa.

Maaseudulle muuttamisen syyt ovat kaupunkiin suuntautuvaa muuttoliikettä moninaisempia. Jotkut saattavat esimerkiksi haluta palata takaisin synnyinseudulleen opiskelun jälkeen. Joillakin motiivina on rauhallisemman elinympäristön hakeminen tai edullisempi ja väljempi asuminen. Näillä syillä ei ole välttämättä niin suurta merkitystä muuttajan tulotasoon, jos niitä vertaa kaupunkiin muuttamisen syihin. Maalle muuttavat ovat usein vakaassa elämäntilanteessa, joille muuton edellytyksenä kohdepaikkakunnalle on tietty tulotaso.

Haja-asutusalueen haasteet

Haja-asutusalueen haasteet

Jos haluaa muuttaa perheineen maaseudulle, täytyy hyväksyä, ettei haja-asutusalueella ole kaupungin keskustaan verrattavia palveluita. Jokainen saa ainakin periaatteessa valita oman asuinpaikkansa, mutta kunnilla voi olla toivomuksia muuttajia kohtaan. Esimerkiksi Kajaanin ympäristöön on muuttanut runsaasti lapsiperheitä, ja kaupungin puolelta toivotaankin, että ihmiset muuttaisivat ympäristön kyläalueille, joissa on jo valmiina vesi- ja viemäriverkostot. Kaupungin palvelut säilyvät aina keskustassa, joten muuttajien toivotaan jäävän asumaan 5–15 kilometrin päähän keskustasta.

Maaseudulla on runsaasti myös erilaisia loma-asuntoja ja kesämökkejä, joita ei kuitenkaan voi muuttaa ilman poikkeamislupaa vakituiseksi asunnoksi, ettei vakituiseen asumiseen ole osoitettu rakennuspaikkaa yleiskaavassa. Poikkeamisluvan saaminen edellyttää aina erityisiä syitä, ja luvat ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Lupien myöntämisessä täytyy myös huomioida maanomistajien tasapuolinen kohtelu.

Perheiden muuttaminen maalle edellyttää myös kaupungeilta ja kuntakeskuksilta erityistä panosta. Esimerkiksi lasten koulukuljetusten suhteen joudutaan tekemään monesti erikoisjärjestelyjä, koska muun muassa teiden kunnossapito ei ole niin hyvällä tasolla kuin julkisilla yleisillä teillä. Linja-autot eivät välttämättä pysty ajamaan yksityisillä teillä ja ne voivat olla keväällä liian huonossa kunnossa koulutakseillekin. Lähtökohtana kuitenkin on, että kaikille lapsille järjestetään koulukyytimahdollisuus ja kaikki pääsevät kouluun.

Maaseudulle muutettaessa kaikki eivät välttämättä ymmärrä, millaiseen ympäristöön he ovat siirtymässä. Haja-asutusalueelle on kuitenkin mentävä haja-asutusalueen ehdoilla. Siellä harrastetaan esimerkiksi maa- ja metsätaloutta sekä maa-aineksen ottoa, metsästystä ja muuta. Maalle muutettaessa on hyväksyttävä, että naapurissa voi olla vaikkapa suuri navetta ja peltoja, joille levitetään lietelantaa. Jos toisaalta omistaa esimerkiksi kymmeniä hehtaareja metsää talonsa ympäriltä, voi itse maanomistajana rajoittaa tilojensa käyttöä melko hyvin.

Vapaa-aika ja harrastukset maaseudulla

Vapaa-aika ja harrastukset maaseudulla

Maaseudulle muuttaminen ja maalla asuminen voi muuttaa myös sinne suuntaavan henkilön harrastuksia merkittävästi, varsinkin jos hän on tätä aiemmin asunut urbaaneissa kaupunkiolosuhteissa. Maaseudulla ei ole elokuvateattereita, pelihalleja, keilaraitoja, biljardisaleja tai moderneja spinningstudioita, mutta luonnonläheinen ympäristö tarjoaa varmasti monia muita ennenkokemattomia elämyksiä uudelle asukkaalle.

Kotipihan päivittäisten askareiden jälkeen kuntosalille pääseminen ei ole välttämättä muutenkaan ensimmäinen ajatus. Jos on viettänyt talvella aamupäivän kolaamassa lumia pihatieltä ja kulkuväyliltä, kantanut sen jälkeen sisälle aiemmin syksyllä polttopuiksi hakattuja pilkkeitä ja lämmittänyt uunin, korjannut lumen painosta roikkuvan räystäänpielen ja sen jälkeen sulattanut jäätyneen kaivovesipumpun letkun, mielessä ei ehkä ole kuntosalille meneminen tai juhlapukuun sonnustautuminen ja oopperaesitykseen lähteminen.

Vielä muutama vuosikymmen sitten maaseudun pitkät välimatkat naapureihin ja taajamakeskuksiin saattoivat tarkoittaa eristäytymistä muista ihmisistä, mutta nykyaikaisen koko Suomen kattavan nopean 4G-verkon myötä koko maailma on yhtä lähellä maaseudulla kuin se on kaupungissakin. Vaikka lähin rautakauppa viidentoista kilometrin päässä saattaisi olla jo mennyt kiinni iltapäivästä, Internetin ansiosta voit ostaa kaipaamasi monitoimityökalun Varustelekasta  ja vaikka kuntakeskuksen ainoa baari, jossa olisi biljardipöytä ja muita pubipelejä, olisi tänä päivänä kiinni, pääset silti koska tahansa pelaamaan Aapelissa tai Pokerstarsilla. Ja yksi asia ainakin säilyy samana niin maalla kuin kaupungissakin asuessa: kun Yle A-studiossa käydään poliittista keskustelua, Twitter räjähtää omia kantojaan esittävien käyttäjien mielipiteistä, asuivat he sitten Helsingissä, Tampereella, Lieksassa tai Tuusniemellä.

Puntarissa plussa ja miinukset

Maaseutu tarjoaa siis runsaasti niin positiivisia puolia kuin melkoisia haasteitakin. Espoolaisen kerrostaloasunnon hinnalla saa maakunnista helposti kaksi kertaa suuremman omakotitalon omalla pihalla. Mikäli töitä on mahdollista tehdä kotitoimistosta tai työ edellyttää matkustamista ympäri Suomea, poistaa maalla asuminen ainakin ruuhkissa istumiseen käytetyn ajan. Haja-asutusalueella palveluiden määrä on luonnollisesti heikompi ja ne ovat hankalammin saavutettavissa. Toisaalta maaseutu tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia lähellä olevan luonnon ansiosta. Maaseutu tarjoaa mahdollisuuden ainakin jonkin asteen omavaraisuuteen, mutta vaatii myös vastaavasti jatkuvaa työtä. Ennen muuttopäätöksen tekemistä kaupungista maaseudulle kannattaakin varmistaa, että elämä maalla todella sopii itselleen ja perheelleen.