Maanviljelyn historia

Maanviljely alkoi eri puolella maapalloa noin 10 000 vuotta sitten useammassa paikassa samaan aikaan toisistaan riippumatta. Maanviljelyä ryhdyttiin harjoittamaan ensimmäiseksi Lähi-Idän alueilla, Kiinassa, Amerikan eri osissa sekä Uudessa-Guineassa. Ensimmäiset merkit maanviljelystä ovat kuitenkin löytyneet juuri Lähi-Idästä, josta on löytynyt muun muassa jäänteitä viljelyyn jalostetuista kasveista neoliittisen kauden alkuvaiheilta 9000 vuotta ennen ajanlaskun alkua hedelmällisen puolikuun ja Niilin ympäristön alueilta. Jordanian laaksossa on kasvatettu ensimmäisenä viljelykasvina viikunaa jo 9400 eaa.

Maatalouden synty Lähi-Idän alueella

Viimeisen jääkauden päättymisen jälkeistä aikakautta kutsutaan Neoliittiseksi vallankumoukseksi. Jääkauden päättyminen toi mukanaan erilaisia ympäristönmuutoksia, joiden on arveltu johtaneen maanviljelyn aloittamiseen. Viljelyn alkamisen ajankohta ja syyt ovat kuitenkin vielä epävarmoja. Maanviljelyn aloittamisen syiksi on esitetty erilaisia arveluita muun muassa riistan vähentymisestä ja ilmaston muuttumisesta.

Keidasteorian mukaan asutus ja kasvit keskittyivät ilmaston kuivumisen vuoksi pienempiin keitaisiin, jotka eivät voineet ylläpitää suurta määrää riistaa, joten ihmisten oli viljeltävä maata saadakseen ravintoa. Maanviljely olisi tarvinnut keinotekoista kastelua pelloille kaivettuja kanavia pitkin. Tuki tälle teorialle on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Viljelyn on arveltu myös alkaneen vuorenrinteiltä, missä sademäärä riittää viljelyyn ilman keinokastelua. Rinteillä saattoi kasvaa viljelyyn sopivia kasveja ja kesytettäväksi soveltuvia kotieläimiä.

Maanviljelyn aloittamisen syyksi on esitetty myös viljasta tehdyn oluen avulla saadun uskonnollisen jumalallisen päihtymiskokemuksen tavoittelemista tai juhlimista varten tuotettavien suurten ruoka- ja olutmäärien mahdollistamista.  Näillä teorioille on saatu vahvistusta erilaisista merkeistä, joiden mukaan oluen valmistaminen viljasta on levinnyt viljelyn mukana. Nykyisen turkin alueelta on löydetty kivimukeja ja kalkkikivisammioita, joista on löytynyt oluen panemisen yhteydessä syntyvää oksalaattisuolaa. Tutkijat eivät ole päässeet varmuuteen viljelyyn siirtymisen syistä, mutta eräs syy viljelyn syntymiselle juuri Lähi-Idässä on, että alueella kasvaa nopeasti evoluutiossa kehittyviä viljoja.

Varhainen leviäminen

Maanviljely alkoi levitä hitaasti heti syntymisensä jälkeen, ensin laajalti Lähi-Idän alueella ja sieltä Kyprokselle, Kreetalle, Kreikkaan ja aina Etelä-Balkanin alueelle ja Etelä-Albanian rannikolle saakka. 6000 vuotta ennen ajanlaskua alkua maanviljely oli levinnyt laajalti Lähi-Idän vuoristojen laaksoihin ja aroille. Tuolloin ilmestyi nykyinen leipävehnä ja myös pellavaa alettiin viljellä. Ennen maanviljelyn alkua oli jo paimennettu lampaita ja vuohia. Maanviljely loi suuria asutuskeskuksia, ja kastelujärjestelmien avulla saadut suuret sadot edesauttoivat sivilisaatioiden syntymistä.

Maanviljely levisi Balkanille, Kreikkaan ja muualle Eurooppaan 7500–6000 eaa. Aluksi Kreikan seudulle ja sieltä Keski-Euroopan alueille 6500 eaa. Noin 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua maanviljely oli jo levinnyt laajalti Keski-Euroopan alueelle sen pohjoisosia ja Britteinsaaria lukuun ottamatta. Eurooppaan levinnyt maanviljelyn muoto oli kaskiviljelyä, joka oli tuhoisaa Euroopan metsille.

Uusi aika ja maatalouden tehostuminen

Englannissa 1600-luvun lopusta 1800-luvulle kestänyt maatalouden vallankumous mullisti maatalouden tuottavuuden kasvun maanviljelyn tehostumisen ja koneiden käyttöönoton myötä. Maanviljelystieteen pioneeri Jethro Tull kehitti rivikylvökoneen 1700-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä ja James Small valurautaisen kääntöauran vuonna 1770, joilla oli suuri merkitys satojen parantamiseen. Kaksivuoroviljelyn aikana kesannolla olleita peltoja ryhdyttiin hyödyntämään teollisuuden tarvitsemien pellavan, hampun ja humalan sekä rehukasvien, papujen ja herneiden viljelemisessä vuorovuosina. Kun karjarehun määrä kasvoi, myös karja tuotti enemmän ravinteikasta lantaa pelloille. Andrew Meikle rakensi 1786 ensimmäisen toimivan puimakoneen ja Patrick Bell kehitti niittokoneen vuonna 1826. Myös muu Eurooppa seurasi jäljessä Englannin maatalouden koneellistamista.

Yhdysvalloissa maatalouden koneellistuminen alkoi voimakkaasti 1800-luvun työvoimapulan aikaan. 1800-luvun lopulla höyrylaivojen ja junien myötä alkoi viljan laajamittainen ulkomaankauppa. Yhdysvallat kykenivät tuottamaan viljaa niin edullisesti, että Euroopassa keskityttiin enemmän lihantuotantoon.