Kasvihuoneviljely

Kasvihuoneviljely tarjoaa monimuotoisia etuja, eikä ekologisen kasvihuoneviljelyn aloittaminen ole kovinkaan vaikeaa, vaan alkuun pääsee helposti. Puutarhan sydämenä toimiva kasvihuone tukee erinomaisesti myös avomaaviljelyä. Kasvihuoneeseen keväällä laitetut mullat ja lannoitteet soveltuvat mitä parhaiten syksyllä avomaan maa-ainekseksi. Kasvihuoneen avulla kotipuutarhan kasvukausi pidentyy sekä keväällä että syksyllä. Näin puutarhatoimet onnistuvat jo aikaisemmin ja sadosta voi nauttia pitkälle syksyyn.

Kasvihuoneviljely on avomaakasvatusta nopeampaa, koska kasvihuoneen etuina ovat lämpötilan ja kosteuden säätömahdollisuus sekä pinta-alan monipuolinen käyttö. Kylmien kesien aikana kasvihuoneen käyttäminen on sadon saamisen kannalta usein elintärkeää, koska kasvihuoneen lämpötila on useimmiten jatkuvasti ulkolämpötilaa korkeampi.

Kasvihuoneviljelyä aloitettaessa on ensin valittava tarpeisiin sopiva kasvihuone, joita markkinoilta löytyy melko runsas joukko eri mallisina ja kokoisina sekä erilaisissa hintaluokissa. Kasvihuoneen valinnassa tulee miettiä kasvihuoneelle hyödynnettävän tilan kokoa ja ominaisuuksia, kasvihuoneen käyttötarkoituksia, mahdollista maaston muokkaamista, kasvatustilan ja työskentelytilan kokovaatimuksia sekä kasvihuoneen pintamateriaaleja.

Kasvualusta

Kasvihuoneviljelyssä kaiken kasvatuksen onnistumisen pohjana on oikeanlaisen kasvihuoneen kasvualustan valitseminen. Kasveilla on lajikohtaisia vaatimuksia kasvualustan suhteen. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kasvualustan ravinteikkuus, happamuus ja emäksisyys. Oikean kasvualusta valinta vaikuttaa kasvuun merkittävästi. Sopiva kasvualusta on ravinteikas ja ilmava, ja se pitää vettä. Terveessä kasvatusalustassa ei myöskään ole kasvitauteja tai raskasmetalleja ja myrkkyjä.

Kasvihuoneissa käytetyillä rajoitetuilla kasvualustoilla saadaan normaalisti suurempia satoja, sillä vesi ja happi pääsevät juuriston käyttöön paremmin, ja kasvualustan happamuuden ja ravinnemäärien säätely helpottuu. Kasvien energiankulutus veden ottamiseen rajoitetusta alustasta on myös rajoittamatonta kasvatusalustaa vähäisempää.

Kasvihuoneen kasvatusalustan voi sijoittaa joko kiinteästi maahan, ruukkuun tai istutussäkkeihin. Maahan sijoitettavan kasvualustan paksuutena käytetään noin 30–40 cm kasvualustan materiaalikerrosta. Kasvupenkki reunustetaan tavallisesti esimerkiksi laudoilla, kivillä, tiilillä tai harkoilla. Reunustat toimivat kasvihuoneen käytävinä siellä kulkemista varten.

Jos kasvatusalustan sijoituspaikkana käytetään ruukkuja, niiden täytyy olla vähintään muovisankkojen kokoluokkaa. Istutussäkit taas sisältävät kasvualusta-aineksen jo valmiina. Säkkiin tehdään viiltoja, joihin taimet istutetaan kasvamaan. Kasvatussäkit eivät vaadi yhtä runsaasti kastelua kuin tavallinen kasvupenkki, sillä muovinen säkki pitää kosteuden sisällään paremmin. Kuumina päivinä kasvihuonekasvit vaativat runsaasti kastelua, ja ruukussa ja säkeissä olevat kasvualustat kuivuvat pienemmän tilavuutensa vuoksi myös nopeammin.

Orgaaniset ja epäorgaaniset kasvualustat

Kasvihuoneviljelyssä käytetään yleisimmin perinteistä turvetta, jossa on runsaasti ja vesi- ja ilmahuokosia. Niiden ansiosta turpeella on hyvä veden- ja ravintoaineiden sitomiskyky. Turpeessa on hyvin vähän liukoisia ravinteita ja sen hävittäminen on helppoa. Turvealusta vaatii kuitenkin kalkitsemista, ja jos se pääsee kuivumaan pahasti, sen kasteleminen on hankalaa.

Turpeen lisäksi orgaanisena kasvualustana on käytetty myös kookoskuitua, jota käytetään yleisemmin alueilla, joilla ei ole saatavilla turvetta. Kookoskuitua pidetään ympäristöystävällisempänä kasvatusalustana kuin turvetta. Se on kevyttä ja helposti käsiteltävää. Kookoskuitu pitää vettä todella hyvin ja edistää juuriston kasvua.

Kasvualustana kasvihuoneessa voi käyttää myös esimerkiksi kivivillaa, joka on steriili ja neutraali kuitumateriaali, joka on pakattu kuutioiksi tai levyiksi. Kivivillaisen alustan ilma- ja vesitasapainon ylläpitäminen on helppoa, ja se on materiaalina uudelleenkäyttöinen ja monivuotinen. Kivivillan kastelun tulee olla säännöllistä, ja sen hävittäminen on haasteellista.

Kasvatusalustana voi käyttää myös perliittiä, jota valmistetaan vulkaanisesta kivestä. Sitä voi käyttää hyvin uudelleen kasvualustana, ja se pitää mainiosti vettä. Sitä on helppo käsitellä, se on kevyttä ja sen hävittäminen on helppoa. Neutraali pH-arvo lisää kuitenkin alumiinimyrkytyksen riskiä.

Kasvualustat eivät sisällä yleensä lainkaan ravinteita, joten kastelun yhteydessä annettavat lisäravinteet ovat kasvihuonekasvien kasvatukselle ehdottoman tärkeitä. Ravinteiden tarve riippuu kasvista ja kasvuvaiheesta.