Maaseudun autioituminen

Suomessa on arkeologisten tutkimusten mukaan ollut asutusta aina jääkauden jälkeisistä ajoista lähtien. Suuri osa asutuksesta keskittyi saaristoihin ja rannikolle helppojen kulku- ja kauppayhteyksien ääreen. Tärkeitä elinkeinoja olivat kalastus ja suurriistan ja turkisten pyynti. Rautakaudella Suomessa harjoitetiin jo maanviljelyä ja ihmisillä alkoi syntyä muuttopainetta Lounais-Suomen rannikkoseudulta kauemmas pohjoiseen ja itään. Ruotsin ja kuningas Kustaa Vaasan vallan aikaan Suomen asutusalueita pyrittiin laajentamaan verotulojen kasvattamiseksi ja raja-alueiden saamiseksi Ruotsin haltuun, tällöin savolaisten asutus levisi muun muassa Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin. Asukkaita oli jo koko Suomen alueella, mutta asutus keskittyi kuitenkin yhä selvästi Etelä-Suomeen, jossa asui noin puolet Suomen asukkaista. Suomen väkiluku lähti nopeaan kasvuun...

Lue lisää

Suomalainen maidontuotanto

Suomalaiset juovat maitoa eniten maailmassa ja suomalaisella maaseudulla maidontuotanto on tärkein yksittäinen elinkeino, jonka merkitys maaseudun asutukseen on merkittävä. Suomalaisten maitotilojen määrä on ollut nopeassa laskussa, kun taas tilojen koko on vastaavasti noussut. Vuoden 2015 lopussa maitotilojen keskimääräinen koko oli 36 lehmää ja tiloja oli yhteensä Suomessa noin 7 900 kappaletta. [caption id="attachment_13" align="aligncenter" width="515"] Suomalainen maidontuotanto[/caption] Suomessa on vajaat 300 000 tuhatta lypsylehmää, joiden päärodut ovat ayrshire ja holstein. Ayrshire-naudat ovat punakirjavia ja holstein-rodun edustajat mustankirjavia. Yksittäinen lehmä lypsää vuodessa keskimäärin yli 8 000 kilogrammaa maitoa. Maidon tuottaminen Suomessa on vahvasti sidoksissa myös lihantuotantoon. Että lehmä pysyy lypsävänä, sen täytyy poikia...

Lue lisää