Kotimaiset marjat

Suomen luonnossa on kymmeniä luonnonvaraisia marjoja, mutta niiden lisäksi on olemassa myös runsaasti viljeltäviä marjoja. Näitä ovat esimerkiksi puutarhamansikka ja -vadelma sekä herukat ja karviaiset. Mansikoiden pääsato korjataan heinäkuussa, mutta ensimmäiset mansikat kypsyvät jo juhannuksen tienoilla. Herukoiden kypsymisaika on syksymmällä, ja niitä käytetään pääasiassa mehuihin sekä tuore- ja pakastemarjoina. (lisää…)

Lue lisää

Maanviljelyn historia

Maanviljely alkoi eri puolella maapalloa noin 10 000 vuotta sitten useammassa paikassa samaan aikaan toisistaan riippumatta. Maanviljelyä ryhdyttiin harjoittamaan ensimmäiseksi Lähi-Idän alueilla, Kiinassa, Amerikan eri osissa sekä Uudessa-Guineassa. Ensimmäiset merkit maanviljelystä ovat kuitenkin löytyneet juuri Lähi-Idästä, josta on löytynyt muun muassa jäänteitä viljelyyn jalostetuista kasveista neoliittisen kauden alkuvaiheilta 9000 vuotta ennen ajanlaskun alkua hedelmällisen puolikuun ja Niilin ympäristön alueilta. Jordanian laaksossa on kasvatettu ensimmäisenä viljelykasvina viikunaa jo 9400 eaa. (lisää…)

Lue lisää

Traktoreiden kehitys ja valmistus Suomessa

Suomessa traktorista käytettiin aluksi nimitystä höyryauralaitos ja moottorivetäjä, tosin suomenruotsalaisilla alueella siitä on käytetty alun perinkin nimitystä ”en traktor”. Ensimmäinen traktori Suomessa oli vuonna 1901 Ruotsista tuotu Avance. Myös ensimmäinen polttomoottorilla varustettu traktori oli vuonna 1908 Suomeen tuotu ruotsalainen Saunderson A. Yleensä käytössä olleet ensimmäiset traktorit olivat kuitenkin keskusosuusliike Hankkijan maahantuomia yhdysvaltalaisia Allwork-moottorivetäjiä. (lisää…)

Lue lisää

Vihannesten ja juuresten viljely

Kotipuutarhuri voi saada vihannesten ja juuresten viljelystä taloudellisesti merkittävän harrastuksen, koska se mahdollistaa tuoreiden kasvisten ja juuresten saannin ruokapöytään pienin kustannuksin. Satoa voi saada jopa omalta parvekkeelta, eikä aina tarvita suuria kasvimaita tai kasvihuonetta. (lisää…)

Lue lisää

Kasvihuoneviljely

Kasvihuoneviljely tarjoaa monimuotoisia etuja, eikä ekologisen kasvihuoneviljelyn aloittaminen ole kovinkaan vaikeaa, vaan alkuun pääsee helposti. Puutarhan sydämenä toimiva kasvihuone tukee erinomaisesti myös avomaaviljelyä. Kasvihuoneeseen keväällä laitetut mullat ja lannoitteet soveltuvat mitä parhaiten syksyllä avomaan maa-ainekseksi. Kasvihuoneen avulla kotipuutarhan kasvukausi pidentyy sekä keväällä että syksyllä. Näin puutarhatoimet onnistuvat jo aikaisemmin ja sadosta voi nauttia pitkälle syksyyn. (lisää…)

Lue lisää

Maaseudulle muuttaminen

Maaseudulle muuttaminen

Perinteisesti muuttoliike niin Suomessa kuin maailmallakin on suuntautunut kaupunkeihin varsinkin teollistumisen aikakautena, jonka myötä myös maanviljelyn määrä on vähentynyt. Maaseudut ovat autioituneet ja moni pienempi kunta on joutunut luopumaan monista palveluista. Palvelut on siirretty kuntakeskuksiin, joissa ne ovat myös supistuneet, esimerkiksi pankkipalveluita varten saattaa olla nykyisin monesti tarjolla vain yksi pankkikonttori, kun niitä vielä muutama vuosikymmen sitten oli tarjolla useita. Nykyisin maaseutu on kuitenkin alkanut houkutella varsinkin lapsiperheitä omalla vetovoimallaan. Nopeat ja kattavat langattomat Internetpalvelut mahdollistavat useiden erilaisten töiden tekemisen myös kaupunkien ulkopuolella. 2000-luvun aikana maaseudulle on muuttanut vuosittain kymmeniätuhansia henkilöitä, ja määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Hieman vajaa kolmannes...

Lue lisää

Suomalainen lihantuotanto

Suomen kolmanneksi suurin teollisuudenala on elintarviketeollisuus. Elintarviketeollisuudessa Suomessa toimii noin 340 yritystä, joista neljä on suuryrityksiä. Yli 90 % suomalaisesta lihantuotannosta on 20 suurimman liha-alan yrityksen vastuulla. (lisää…)

Lue lisää

Suomessa viljeltävät viljat

Viljaksi kutsutaan yksisirkkaisia heinäkasveja, joiden rakenne ja kasvu poikkeavat kaksisirkkaisista kasveista. Heinäkasvin osat ovat juuristo, lehtituppi, solmu, lehtilapa, korsi ja tähkä. Heinäkasvin varsi on korsi. Siinä on solmuiksi sanottuja kohoumia, joista heinäkasvit kasvavat pituutta. Heinien lehdillä ei ole varsinaista lehtiruotia, vaan ohuet ja pitkät lehdet kiertyvät tupeksi varren ympärille. Heinien juuret ovat ohuita rihmamaisia versojuuria, eikä niillä ole varsinaista pääjuurta ja siitä haarautuvia sivujuuria. Viljan kukinnosta käytetään nimiä tähkä tai röyhy. Ohran, rukiin ja vehnän tapauksessa kukintoa nimitetään tähkäksi, kun taas kauran kukinto on röyhy. Ohralla ja rukiilla on tähkässään vihneet. Ne ovat kukkalehdissä olevia ohuita piikkejä. Viljan kukat poikkeavat...

Lue lisää

Lähiruoka

Maa- ja metsätalousministeriön eri sidosryhmien kanssa yhteistyössä valmisteltu Suomen ruokapolitiikkaa käsittelevä Lähiruokaohjelma hyväksyttiin 16. toukokuuta 2013 valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Päätöksessä linjattiin lähiruokasektorin kehittämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet ovat: (lisää…)

Lue lisää

Luonnonmukainen tuotanto

Luomu- eli luonnonmukaisella tuotannolla pyritään tuottamaan maataloustuotteita sellaisin valmistusmenetelmin, joiden käyttämisestä ei aiheudu haittaa ihmisten ja eläinten terveydelle tai kasvien ja ympäristön hyvinvoinnille. Luonnonmukaisessa tuotannossa ja luomukasvien viljelyssä on tavoitteena edistää luonnon monimuotoisuutta ja suojella luonnonvaroja. Viljelyssä käytetään eloperäisiä lannoitteita ja viljelykierrossa vuorotellaan erilaisia kasvilajeja. Luonnonmukaisessa eläintuotannossa keskitytään luonnonmukaisen rehutuotannon lisäksi tuotantoeläinten hyvinvointiin ja lajikohtaisiin tarpeisiin. [caption id="attachment_23" align="aligncenter" width="800"] Luonnonmukainen tuotanto[/caption] Luomuviljely Luomuviljely on omavaraista ja tasapainoista maanviljelyä, jossa viljely sopeutetaan alueen vallitseviin oloihin. Luonnonmukainen viljely perustuu paikallisiin luonnonvaroihin niin pitkälle kuin mahdollista. Suomessa luomuviljelyssä on käytössä hieman alle 10 prosenttia peltoalasta. Viljasadosta vuonna 2012 luomuviljan osuus oli 2,2...

Lue lisää