Suomalainen lihantuotanto

Suomen kolmanneksi suurin teollisuudenala on elintarviketeollisuus. Elintarviketeollisuudessa Suomessa toimii noin 340 yritystä, joista neljä on suuryrityksiä. Yli 90 % suomalaisesta lihantuotannosta on 20 suurimman liha-alan yrityksen vastuulla. (lisää…)

Lue lisää

Suomessa viljeltävät viljat

Viljaksi kutsutaan yksisirkkaisia heinäkasveja, joiden rakenne ja kasvu poikkeavat kaksisirkkaisista kasveista. Heinäkasvin osat ovat juuristo, lehtituppi, solmu, lehtilapa, korsi ja tähkä. Heinäkasvin varsi on korsi. Siinä on solmuiksi sanottuja kohoumia, joista heinäkasvit kasvavat pituutta. Heinien lehdillä ei ole varsinaista lehtiruotia, vaan ohuet ja pitkät lehdet kiertyvät tupeksi varren ympärille. Heinien juuret ovat ohuita rihmamaisia versojuuria, eikä niillä ole varsinaista pääjuurta ja siitä haarautuvia sivujuuria. Viljan kukinnosta käytetään nimiä tähkä tai röyhy. Ohran, rukiin ja vehnän tapauksessa kukintoa nimitetään tähkäksi, kun taas kauran kukinto on röyhy. Ohralla ja rukiilla on tähkässään vihneet. Ne ovat kukkalehdissä olevia ohuita piikkejä. Viljan kukat poikkeavat...

Lue lisää

Lähiruoka

Maa- ja metsätalousministeriön eri sidosryhmien kanssa yhteistyössä valmisteltu Suomen ruokapolitiikkaa käsittelevä Lähiruokaohjelma hyväksyttiin 16. toukokuuta 2013 valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Päätöksessä linjattiin lähiruokasektorin kehittämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet ovat: (lisää…)

Lue lisää

Luonnonmukainen tuotanto

Luomu- eli luonnonmukaisella tuotannolla pyritään tuottamaan maataloustuotteita sellaisin valmistusmenetelmin, joiden käyttämisestä ei aiheudu haittaa ihmisten ja eläinten terveydelle tai kasvien ja ympäristön hyvinvoinnille. Luonnonmukaisessa tuotannossa ja luomukasvien viljelyssä on tavoitteena edistää luonnon monimuotoisuutta ja suojella luonnonvaroja. Viljelyssä käytetään eloperäisiä lannoitteita ja viljelykierrossa vuorotellaan erilaisia kasvilajeja. Luonnonmukaisessa eläintuotannossa keskitytään luonnonmukaisen rehutuotannon lisäksi tuotantoeläinten hyvinvointiin ja lajikohtaisiin tarpeisiin. [caption id="attachment_23" align="aligncenter" width="800"] Luonnonmukainen tuotanto[/caption] Luomuviljely Luomuviljely on omavaraista ja tasapainoista maanviljelyä, jossa viljely sopeutetaan alueen vallitseviin oloihin. Luonnonmukainen viljely perustuu paikallisiin luonnonvaroihin niin pitkälle kuin mahdollista. Suomessa luomuviljelyssä on käytössä hieman alle 10 prosenttia peltoalasta. Viljasadosta vuonna 2012 luomuviljan osuus oli 2,2...

Lue lisää

Maaseudun autioituminen

Suomessa on arkeologisten tutkimusten mukaan ollut asutusta aina jääkauden jälkeisistä ajoista lähtien. Suuri osa asutuksesta keskittyi saaristoihin ja rannikolle helppojen kulku- ja kauppayhteyksien ääreen. Tärkeitä elinkeinoja olivat kalastus ja suurriistan ja turkisten pyynti. Rautakaudella Suomessa harjoitetiin jo maanviljelyä ja ihmisillä alkoi syntyä muuttopainetta Lounais-Suomen rannikkoseudulta kauemmas pohjoiseen ja itään. Ruotsin ja kuningas Kustaa Vaasan vallan aikaan Suomen asutusalueita pyrittiin laajentamaan verotulojen kasvattamiseksi ja raja-alueiden saamiseksi Ruotsin haltuun, tällöin savolaisten asutus levisi muun muassa Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin. Asukkaita oli jo koko Suomen alueella, mutta asutus keskittyi kuitenkin yhä selvästi Etelä-Suomeen, jossa asui noin puolet Suomen asukkaista. Suomen väkiluku lähti nopeaan kasvuun...

Lue lisää

Suomalainen maidontuotanto

Suomalaiset juovat maitoa eniten maailmassa ja suomalaisella maaseudulla maidontuotanto on tärkein yksittäinen elinkeino, jonka merkitys maaseudun asutukseen on merkittävä. Suomalaisten maitotilojen määrä on ollut nopeassa laskussa, kun taas tilojen koko on vastaavasti noussut. Vuoden 2015 lopussa maitotilojen keskimääräinen koko oli 36 lehmää ja tiloja oli yhteensä Suomessa noin 7 900 kappaletta. [caption id="attachment_13" align="aligncenter" width="515"] Suomalainen maidontuotanto[/caption] Suomessa on vajaat 300 000 tuhatta lypsylehmää, joiden päärodut ovat ayrshire ja holstein. Ayrshire-naudat ovat punakirjavia ja holstein-rodun edustajat mustankirjavia. Yksittäinen lehmä lypsää vuodessa keskimäärin yli 8 000 kilogrammaa maitoa. Maidon tuottaminen Suomessa on vahvasti sidoksissa myös lihantuotantoon. Että lehmä pysyy lypsävänä, sen täytyy poikia...

Lue lisää